Neljä kaverusta kohtaa kaamean näyn käännellessään Herttoniemessä sijaitsevan hiidenkiukaan kiviä: muinaishaudassa makaa jo jonkin aikaa kuolleena ollut tuntematon vainaja. Kaupunkilaisten ja nuorten sotilaiden suosioon noussut horrossaarnaaja Mirjam Drifva vaikuttaisi jollain hämärällä tavalla olevan sotkeutunut juttuun, minkä lisäksi menneisyydessä tapahtunut erehdys uhkaa syöstä hänet pahaan kurimukseen. Samoihin aikoihin entinen miliisi Leo Waara vapautuu Viaporin vankileiriltä, jonne hän on joutunut Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. Kun leirin vartiopäällikkö löytyy kuoliaaksi ammuttuna kadunvarresta, epäilykset kohdistuvat Leoon. Tapauksia yksityisesti tutkimaan ryhtynyt Anders Autio joutuu tarkastelemaan asioita toisinaan hyvinkin henkilökohtaisesta näkökulmasta ja yllättymään vaiettujen salaisuuksien paljastuessa yksi kerrallaan.
Kivikalmisto on itsenäinen jatko-osa Timo Saarron vuosiin 1917–18 sijoittuviin rikosromaaneihin. Vuoden johtolangalla 2018 palkitun Kuoleman kuukauden sekä Kevään varjon tavoin se kuvaa epävakaan ja myllerryksiä täynnä olevan aikakauden oloja Helsingissä väkevänä panoraamana ja kertoo tutuksi tulleiden päähenkilöidensä kautta yksityisten ihmisten kohtaloista noina vuosina.
“Saarto on hyvin ottanut omakseen nämä historialliset dekkarit – – – Oli myös mielenkiintoista maantieteellisesti seurata henkilöiden kulkemista, jota helpotti kirjan alussa olevat luettelot: henkilöistä sekä kadunnimistä, paikoista ja paikannimistä vuonna 1918 ja nykyään. Alussa ja lopussa on myös karttoja. Näistä erityiskiitos! – – – Jos vanha Helsinki ympäristöineen ja sadan vuoden takainen historia kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan Saarron dekkarit. Hyvin kirjoitettuja ja oivaltavasti ajankuvaan sopivia silloisia rikoksia käsitteleviä opuksia, joissa myös huumori pilkahtaa rivien välissä” – Kirjarouvan elämää
“Kivikalmiston tunnelma ei ole samanlaista väkivaltaa uhkuva kuin Kuoleman kuukaudessa ja Kevään varjossa. Eikä tämä ole moite, vaan se osoittaa mainion ajankuvauksen hallitsemista — Onko tämä sarjan päätös, vai jatkuvatko Waaran, Aution ja Drifvan tarinat vielä? Jonkinlainen ympyrä sulkeutuu, mutta lopetus antaa silti mahdollisuuden myös jatkoon. Historiallisen dekkarin ystävänä en panisi ollenkaan pahaksi, jos jatkoa vielä seuraa” – Leeena Korsumäki, Ruumiin kulttuuri 3/2019
“Kivikalmisto herättää historiallisen Helsingin eloon” – Antti Honkanen, Vuosaari
“Parasta Kivikalmistossa on ehkä sittenkin oivallinen miljöökuvaus. Saarto saa sadan vuoden takaisen Helsingin heräämään eloon kirjansa sivuilla. Näen jo mielessäni Turun kasarmin rauniot Lasipalatsin tilalla ja nautin eksoottisesta raitiovaunuajelusta Sörnäisistä Kulosaareen. Matkalla ratikka ajetaan tyynesti lautalle ja matka jatkuu kohti päätepysäkkiä huvilasaaren takaosaan – – – Kivikalmiston hurjimman kohtauksen palkinto menee Mirjam Drifvan käärmeshow’lle. Harvoin olen lukenut mitään niin kuvottavaa ja samalla vangitsevaa!” – Kirsin kirjanurkka
”Sarjan aikaisempien osien tapaan Helsinki on yksi teoksen hahmoista. Paikat ovat kirjailijalle tutut, hän on perehtynyt kaupungin historiaan ja saa sekasortoisen ajan elämään kirjansa sivuilla. Romaani päättyy heinäkuun 1918 loppuun. Jään odottelemaan jatkoa.” – Kirjan pauloissa
”Kirjassa on vetävä ja kiinnostava juoni, mutta eniten kuitenkin pidin kirjan tarjoamasta ajankuvasta. Kirja kuvaa hienosti sisällissodan jälkeistä aikaa – – – Mielenkiintoinen lisä tässä kirjassa on Helsingin kartta sekä Helsingin kadunnimet ja paikannimet vuonna 1918 ja nykyään – – – Kirja oli hyvä lukukokemus ja voin suositella sitä erityisesti Helsingin historiasta kiinnostuneille.” – Kirjojen kuisketta
